Ruotsin rannikko vaihtui Suomen rannikoksi

Palasin Ruotsista keskiviikkona ja perjantaina lähdin kohti Virojokea. En melomaan Suomen rannikkoa, mutta saattamaan Kirsiä, joka lähti kohti Torniota. Koska mitäpä me nyt SpotGps:lla, siispä se lähtee Kirsin matkassa Tornioon. Eli GPS seuranta seuraa Kirsin matkan tekoa. Minä roikun matkassa vain paripäivää.

Perjantai, 11. päivä

Tänään aamulla tutustuimme ruotsalaiseen terveydenhuoltoon. Odotuksemme oli normaalia aamuruuhkaista toimintaa. Mutta tässä petyimme. Palvelu oli todella nopeaa, asiantuntevaa ja erittäin ystävällistä, huolimatta ettei ruotsin taitomme ole sujuvaa. Mutta nämä kaikki osaavat englantia ja suostuvat sitä puhumaan. Muutoinkin ruotsalaiset ovat todella ystävällisiä. On jälleen aika nöyrtyä ja muuttaa asennetta ja ajatusta. Kun televisiosta tuli ohjelma, Suomi on ruotsalainen, jossa pohdittiin Ruotsin vaikutusta meihin suomalaisiin. Nyt ajatellen, toivoisi myös meidän suomalaisten sen hyväksyvän.

Terveyden huoltoon tutustumisen seuraksena olemme pakotettuja keskeyttämmän retkemme lääkärin suosituksesta. Kysymyksessa ei mistään dramaattisesta tapauksesta, enemmänkin suositus pyrkii estämään mitään vakavempaa.

Lähdimme yhdessä Ruotsin rannikon melontaan tavoitteena tottakai saavuttaa Haaparanta. Ja yhdessä olisimme sen myös saavuttaneet. On siis luonnolista, että keskeytämme sen myös yhdessä.

Tämän kokemuksen perusteella, kun olemme meloneet myös Suomen rannikon, voi vain todeta, että ruotsalaiset taitavat olla meitä suomalaisia kovempia retkimelojia. Joka vuosi lähtee parikemmentä yrittämään ja noin puolet saavuttaa tavoitteen. Pituutta sillä on 1000 km enemmän ja olosuhteet ovat huonolla tuurilla paljon, paljon kovemmat. Ja kyseessä ei ole pelkästään melonta, vaan myös retkeily. Pitää muistaa, jos melot 50 päivää ja vietät muutaman huilipäivän, telttailet sen 50 päivää.

Kiitämme seurannasta ja alan järjestellä kotiin paluuta, joka sekin vaatii järjetelyjä. Olemmehan etelä Ruotsissa, eika meillä on autoa, mutta kaksi kajakkia ja paljon tavaraa.

Torstai, 10. Päivä

Tänään meloimme vain 10,5 km Åsaan, josta vuokrasimme lomamökeistä sisämajoituksen. Kaksi päivää sadetta ja erittäin kostea yö kasteli kaikki varusteet. Kiuvattelemme varusteita ja huollamme myös melojia.

Keskiviikko, 9. päivä

Aamulla oli vielä poutaa ja kohtuullisen lämmintä. Läksimme liikkeelle 07.45. Tunnin melomisen jälkeen alkoi yhtenäinen sade ja tuuli kiihtyi, parhaillaan reilusti yli 10 m/s. Välillä sai oikein pitää melaa, ette tuuli sitä vie. Ja sanomattakin selvää, että vastatuuli. Olemme nyt olleet kymmenen päivää reisussa ja saldo on:
- 2 melomatonta päivää kovan tuuln vuoksi
- 5 päivää kovaa vastatuulta ja peukonetta
- 2 päivää, jolloin ensimmäiset 10 km helppoa, loppupäiäy kovenevaa vastuulta
- 1 päivä loistava melontasää
Muutenkin kun vertaa tätä Suomen rannikkomelontaan, on olosuhteet täällä kovemmat, jos sattuu tuulemaan etelän ja lännen suunnasta. Täällä on paljon avoimia ylityksiä, joihin aalto pääsee kasvamaan. Rantautumis paikat ovat todella harvassa. Puhumattakaan leiriytymis paikoista. Pikaisella silmäyksellä paikka, johon jäätiin oli ensimmäinen silmiin osunut paikka. Ja tämäkin on aivan asuksen keskellä. Onneki lähimökeillä ei ollut vielä asukkaita.

Kaikesta huolimatta punnersimme tänään 32 km jatkuvassa kaatosateessa.

Tiistai, 8. päivä

Tänään oli tuuliolot meidän puolella. Aamupäivä melottiin lähes tyynessä ja ylitimme suoraan 13 km aukon. Iltapäivällä matkaa joudutti kevyt myötätuuli ja saavuime Göteborgin etelä puolelle, josta löysimme pienen hiekkarannan ja soutuveneiden säilytyspaikan. Näillä kulmilla leiripaikan löytyminen ei ole itsestään selvyys.
Joka tapauksessa ihn hyvä melontapäivä ja kilometrejä kertyi normiannos, 48 km.

Maananta, 7. Päivä

Lähdimme liikkeelle klo 07.15. Alkumatka oli leppoista vastatuulta, joka ei juuri hidastanut matkantekoa. Ensimmäinen etappi oli Mollösund, missä kävimme kaupassa. Muita palveluita ei vielä ole, muuta kesällä nämä paikat ovat vilkkaita. Sieltä jatkoimme Skärhmiin, jossa pidimme päikkäri tauon uimarannalla. Vaikka sääennuste oli luvannut tuulta enintään 4 m/s, yhden aukon ylityksessä lienee tuullut 7-8 m/s, vastatuulta tottakai. Leiripaikalle saavuimme klo 20. Loppumatka oli leppoisaa tuulta ja mukavaa matkantekoa. Tänään etenimme kohtuulliset 36 km, vaikka odotus päivälle oli ensimmäinen neljänkympin ylitys. Leiripaikat täällä ovat harvassa, koska edelleen korkeat kalliot hallitsevat maisemaa sekä saarissa, että mantereella.

Sunnuntai, 6.päivä

Lähdimme liikkeelle vasta klo 10.00. Sisämajoitus ja suihku tekivät todella hyvää. Eilinen ilta oli tossissaan kylmä. Aamun ensimmäiset 7 kilometriä meloimme aava meren laidalla. Pakoin kaksi metrinen maininki on aina jännää yhdistettynä rantakallion heijastus aaltoihin. En ole koskaan ollut pesukoneessa, eikä myöskään Matti, mutta rantakalliosta takaisin vellova aalto lienee samanlaista. Matka jatkui kohtuullisen mukavissa olosuhteissa Lysenkiliin. Akla hieno paikka.

Sieltä matka jatkui tuulen voimistuessa ja tietysti vastainen. Poikkesimme pienessa ja tosi kauniissa kanavassa paikassa nimeltään Grunsund. Sieltä lähtö oli jälleen pesukoneessa viitisen kilometriä. Loppumatka yöpaikkaan voimistuvaa vastaista.

Ei se matka nyt etene suunnitellusti, tänään 30 km.